Letra de Sankaritarina - Moonsorrow

"Kuolee karja,
kuolee suku,
samaten itse kuolet;
vaan nimi
ei koskaan kuole,
h�lt� ken on hyv�n saanut.

Kuolee karja,
kuolee suku,
samaten itse kuolet;
yhden tied�n
mik' ei kuole:
manalle menneen maine."
(H�vam�l)

Jo luku viimeinen saa,
surmansa kohdannut lep�� sijallaan.
Veljet maljan simaa nostavat,
tyhj�ksi juovat nimeen vainajan.
https://www.coveralia.com/letras/sankaritarina-moonsorrow.php

Kaunis laiva kantaakseen saa miehen rauenneen,
laskua tuonpuoleiseen se vartoo rannalla.
Aseet, korut, rikkaudet matkamies saa mukaansa,
alla suuren rovion lipuu hautansa.
(Ja katso! Voiko toista niin ylv�st� n�ky� olla
kuin hiljaisten liekkien kurotus t�hti� kohti.)

Kuolemaan me jok'ikinen kuljemme;
jumalat ovat el�v�t valinneet.
Veljemme syliin aaltojen laskemme;
j�� hyv�sti, sinut aina muistamme.

Kunniaa ei miekka voi taltuttaa;
jumalat ovat sankarit nimenneet.
Veljemme tuonen herralle luovutamme;
siis hyv�sti - kunnes j�lleen kohtaamme.